Tarkista, että selaimesi on ajan tasalla. Suosittelemme, että käytät tuettujen selainten uusimpia versioita turvallisen ja sujuvan asioinnin varmistamiseksi. Bonava.fi toimii parhaiten seuraavilla selaimilla: Chrome, Safari, Firefox, Edge

Kaupunkiviljelyä

Viljelyä voi harrastaa monessa mittakaavassa kaupungissakin. Pieni yrttitarha saattaa löytyä oman kodin keittiön ikkunalta tai parvekkeelta.

Kerrostalon parvekkeelle saa monipuolisen ruukkupuutarhan. Parvekepuutarha menestyy, kun siellä on kasvutilaa, valoa, ravinteita sekä sopivasti vettä ja salaojia.

Ilmansuunnalla on väliä

Parvekkeen ilmansuunta vaikuttaa siihen, millaiset olosuhteet parvekkeelle syntyvät. Aurinkoinen, varjoinen ja puolivarjoinen parvekkeen sijainti vaikuttaa lämmön ja valon määrään. Lisäksi tuuli ja sade ovat kasvien kannalta olennaisia. Siksi parvekepuutarhan kasveja valitessa kannattaa huomioida ilmansuunnat ja ympärillä olevat rakennukset.

  • Länsiparveke on suurimmalta osin puolivarjoinen. Iltapäivällä se on valoisimmillaan. Länsiparveke on sopiva kasvupaikka useimmille kasveille. Vain paahteisten paikkojen kasvit eivät viihdy länsiparvekkeella.

  • Itäparveke on olosuhteiltaan samantyyppinen kuin länsiparveke eli pääosin puolivarjoinen. Valoisinta on aamupäivällä. Lämpötilaltaan se voi olla hieman länsiparveketta viileämpi. Itäparvekkeella viihtyvät puolivarjon kasvit.

  • Eteläparveke on kuumin ja aurinkoisin. Täällä viihtyvät paahteisten paikkojen kasvit, mutta istuttaa voi myös puolivarjon kasveja. Keskipäivän kuumuudessa kasveja kannattaa varjostaa, koska paahde voi läkähdyttää sitkeimmätkin kasvit.

  • Pohjoisparveke saa aurinkoa vain hetken ajan aamulla ja illalla. Pohjoisella parvekkeella viihtyvät siis ainakin varjoisien paikkojen kasvit sekä osa puolivarjon kasveista.

Idättämään & istuttamaan

Kun itselle sopivat kasvit ovat hallussa, voi siirtyä idätys- ja istutuspuuhiin. Istutuksen ajankohta riippuu siitä, haluaako istuttaa kasvit taimesta vai idättää siemenestä. Kannattaa tarkistaa kasvien itämisaika, sillä joillakin lajeilla se voi olla pitkä.

Sisätiloissa idätys onnistuu aluksi esimerkiksi laatikossa, jonka päällä on ilmava muovikelmu. On myös olemassa minikasvihuoneita, joissa kosteus saadaan pysymään kuvun avulla. Kun siemenet ovat itäneet taimiksi, ne siirretään eli koulitaan ruukkuihin.

Jo maaliskuussa voi laittaa itämään hidaskasvuisempia kasveja, kuten rosmariinin, timjamin ja chilipaprikan. Kesäkuussa joitakin kasvilajeja voi kylvää suoraan ruukkuihin ulos. Tällaisia nopeakasvuisia ovat esimerkiksi basilika, korianteri, persilja ja minttu.

Muista myös lämpötilat

Kun siirrät ruukkupuutarhasi kesän korvalla parvekkeelle, on hyvä suoda muutama ajatus myös ylilämpöasioille. Parvekkeen laseja kannattaa kesäisin pitää auki, ainakin osaa niistä. Molemmat päätylasit avaamalla parvekkeelle saa pienen vedon.

Jos lasit ovat kiinni, lämpötila saattaa nousta helposti yli 50 asteeseen. Tästä ei ruukkupuutarha pidä ja lämpö siirtyy myös kotiisi ikkunapintojen läpi. Päivän kuumimpina hetkinä kannattaa sulkea vähän sälekaihtimia, sillä se on tehokas tapa suojautua ylilämmöltä.

Yöllä asuntoon voi tehdä ristivedon. Se on tehokas viilennystapa silloin, kun ulkoilma on sisäilmaa viileämpää. Näin kotisi on viihtyisämpi kuumana päivänä sekä sinulle että kasveille.

Esimerkkejä kasveista

Aurinkoinen parveke

Hyötykasveja: timjami, basilika, korianteri, tomaatti Koristekasveja: pelargoni, marketta, ruukkuruusut, tähtisilmä, tsinnia

Puolivarjoinen parveke

Hyötykasveja: minttu, ruohosipuli, persilja, salaatit, tomaatti Koristekasveja: begonia, orvokit, krassit, leijonankita

Varjoinen parveke

Hyötykasveja: kirveli Koristekasveja: muratti, kuunlilja, puksipuu, kääpiöhavupuut (kuten tuija ja marjakuusi)