Linnunpönttöjä ja uusia koteja
Nurmijärveläinen Johan on aina ollut kiinnostunut rakentamisesta ja käsillä tekemisestä. Pari vuotta sitten, kun kesätöitä ei 13 vuoden iästä johtuen löytynyt, nuorimies päätti työllistää itse itsensä. Johan lähetti kirjeen Bonava Suomi Oy:n toimitusjohtaja Juuso Hietaselle ja tarjoutui tekemään pienimuotoisia rakennustöitä.
”Olen suunnitellut ja valmistanut elementtirakenteisia pieniä piharakennuksia, kuten puutarhavajan ja roskakatoksen sekä pikkusiskolle leikkimökin. Kirjeeni innosti bonavalaisia, ja he pyysivät minua tekemään linnunpönttöjä eri kohteisiin”, Johan iloitsee.
Linnunpönttöjen nuorella nikkaroijalla on selkeät tulevaisuuden suunnitelmat. ”Rakentaminen alana kiinnostaa kovasti”, rakennusaikaan 13-vuotias Johan Romppainen kertoo. (Kuva: Joanna Linnermo-Kumpuoja)
Linnut eivät kulje mittanauha nokassa, mutta mitat ovat tärkeitä. Kodin tulee olla suunniteltu aina asukkaan mukaan. Rakentamisessa huomioidaan pöntön korkeus, leveys ja lentoaukon halkaisija sekä asumisen turvallisuus. (Kuva: Joanna Linnermo-Kumpuoja)
Bonava-asukkaiden iloksi
Koska Bonavan tavoitteena on luoda sekä koteja että viihtyisiä naapurustoja, yritys tilasi Johanilta eri lintulajeille sopivia pönttöjä. Johanin linnunpöntöt asettuvat Bonavan uudiskohteisiin: Helsingin Margaretaan, Turun Loviisaan, Vantaan Vaniljaan, Tampereen Aamuun ja Tempoon sekä Oulun Ukonkiveen, Säihkeeseen ja Lyhtyyn.
”Asuinalueilla pesii paljon lintuja, mutta niiden pesintä ei onnistu ilman pönttöä tai puun koloa. Johanin kanssa oli helppo löytää yhteinen intressi linnunpönttöjen rakentamisesta. Johan on huikean taitava, tekee työnsä suurella sydämellä ja jämptisti aikataulussa”, Bonavan kaupallinen johtaja Virpi Takala sanoo.
”Huolellisesti rakennetut linnunpöntöt asukkaineen ilahduttavat varmasti jatkossa myös Bonava-kotien asukkaita”.
”Vaikka kevät herättää pesimäinnon, pöntön voi ripustaa koska tahansa”, lintumies Pekka Nikander kertoo. (Kuva: Esko Tuomisto)
Uutuuttaan loistava lautapönttö otetaan yhtä suurella innolla vastaan kuin jo maastoon harmaantunut käytetty pönttö. (Kuva: Esko Tuomisto)
Lennokas ja tärkeä harrastus
Viime vuosina linnunpöntöt ovat olleet pinnalla. Esimerkiksi maaliskuussa 2016 käynnistyneen Miljoona linnunpönttöä -kampanjan tavoitteena oli nostaa Suomen oksistoon miljoona toimivaa linnunpönttöä toukokuun 2017 loppuun mennessä. Tavoite ylitettiinkin reippaasti, sillä vuodessa rekisteröitiin 1,3 miljoonaa pönttöä.
”Maailman suurimmilla pönttötalkoilla on iso merkitys. Pöntöt tulevat todelliseen tarpeeseen, sillä nykyajan talousmetsissä vallitsee jatkuva pula ikääntyneistä kolopuista ja niiden tarjoamista pesäpaikoista”, lintuasiantuntija Pekka Nikander kertoo.
”Erilaisiin tarpeisiin sopivia pönttöjä on kolmisenkymmentä. Linnut eivät ole kovin kranttuja kotinsa suhteen, ja ne tekevät muuttopäätöksen hyvinkin nopeasti. Jos pöntön vie tänään metsään, huomenna siellä voi jo olla uudet asukkaat.”
Vaikka linnut eivät ole nirppanokkaisia, pöntöt tehdään tarkasti lajin mukaan. Lajikohtaisia kriteerejä ovat pöntön ja sen aukon koko. Erilaisia erityistarpeitakin riittää: varpuspöllö arvostaa paksua seinämateriaalia, telkkä valmiiksi asennettuja pehmusteita ja leppälintu isoaukkoista, valoisaa asumusta.
Pöntöt tyhjennetään loppusyksystä mielellään vuosittain, mutta kolmenkin vuoden välein tyhjentäminen riittää. Tarkista sekä pöntön kunto että kiinnitysnarun kireys. (Kuva: Esko Tuomisto)
