25.5.2022, 08.00
Suomi on maailman onnellisin maa, mutta mikä on kodin ja naapuruston merkitys elämän onnellisuudessa suomalaisille? Asuntorakennuttaja Bonava teettämän Onnelliset naapurustot -tutkimuksen mukaan koti- ja naapurustotyytyväisyyden vaikutus yleiseen elämän onnellisuuteen on 17 %, ja tästä kodin osuus on 9 % ja naapuruston 8 %. Henkisen hyvinvoinnin osuus yleisestä elämän onnellisuudesta on 49 %. Perheen tai kumppanin osuus on 10 %, ystävien 9 %, taloudellisen tilanteen 8 % ja fyysisen hyvinvoinnin osuus on 7 %.
Tärkeintä on, että asuinalue tuntuu turvalliselta itselle ja läheisille
Naapuruston tyytyväisyystekijöitä selvitettiin kysymällä, mitä asioita vastaajat pitivät tärkeinä, jotta voisivat pitää tietystä asuinalueesta ja kotiutua sinne. Lähes 90 % suomalaisista nimeää tärkeimmäksi naapurustotyytyväisyyden tekijäksi turvallisuudentunteen (88 %). Sen jälkeen tulee sopiva matka ruokakauppoihin ja ostoskeskuksiin (76 %) sekä pyörällä tai jalkaisin liikkumisen helppous (76 %). Muutkin tärkeimmät tekijät ovat käytännön toiminnallisuuteen liittyviä, kuten että asuinalue on hyvin hoidettu ja siisti. Naapuruston hyvä ilmapiiri (69 %) ja hyvät naapurisuhteet (65 %) nousevat sijoille 8 ja 9.
”Koti ei ole vain seinät ympärillä tai talo, jossa asutaan. Parhaissa uudiskohteissa ei ole kyse pelkästään arkkitehtuurista tai pohjaratkaisusta, vaan ennen kaikkea ihmisistä ja mukavasta elämästä, jota kodeissa ja niiden naapurustoissa eletään. Bonavalla me etsimme jatkuvasti uusia tapoja suunnitella koteja ja naapurustoja, jotka edistävät onnellisempaa ja kestävämpää elämää ja yhteiskuntaa, sanoo Bonava Suomen kaupallinen johtaja Maiju Koivunen-Vinkvist.
TOP 5: Asiat, joita suomalaiset haluaisivat tehdä naapureidensa kanssa
Useimmille viime vuodet ovat merkinneet monen sosiaalisen toiminnan keskeyttämistä ja myös kanssakäyminen naapureiden kanssa on voinut jäädä vähäiseksi. Onnelliset naapurustot -tutkimus vahvistaa, että vuorovaikutusta helpottavilla yhteisillä tiloilla on myönteinen vaikutus. Suomalaiset, jotka asuvat naapurustoissa, joissa he voivat viettää aikaa yhteistiloissa, kertovat olevansa 11 prosenttia onnellisempia naapurustoissaan ja 13 prosenttia onnellisempia elämässä yleensä. Ne, jotka asuvat naapurustoissa, joissa on muiden kohtaamista edistäviä paikkoja ja tilaisuuksia, kertovat olevansa 17 prosenttia onnellisempia naapurustossaan ja 14 prosenttia yleisesti onnellisempia elämässään.
Mitä suomalaiset sitten haluaisivat tehdä naapureidensa kanssa? Sosiaaliset kokoontumiset, esim. grillaus tai paikalliset juhlat on suosituin (36 %). Naapuruston kunnossapito, esim. maalaus, rikkaruohojen kitkeminen tai siivous kiinnostaa seuraavaksi eniten (22 %). Kolmantena tulevat kestävää elämäntapaa koskevat aloitteet, esim. kirpputorit tai tavaroiden vaihto (19 %). Yhteisön muiden jäsenten, kuten lasten tai vanhusten, tukeminen mainintaan neljäntenä (15 %). Liikunta, esim. juoksu, kävely tai jooga, on viidenneksi suosituin vaihtoehto (12 %). Vastaajista 16 % ilmoitti, ettei ole kiinnostunut mistään toiminnasta naapureidensa kanssa.
Suomalaiset ovat selvästi innokkaampia jakamaan tiloja ja tavaroita naapureidensa kanssa kuin ruotsalaiset tai saksalaiset
Jakamistalous on kestävää kehitystä tukeva, kasvava ilmiö, mutta tilojen ja tavaroiden jakamisella on myös yhteisöllisyyttä tukevia vaikutuksia.
”Me suomalaiset usein ajattelemme, että viihdymme omissa oloissamme emmekä ole kovin sosiaalisia. Tutkimustulokset yllättävästi osoittavat, että olemme selvästi halukkaampia jakamaan tiloja ja tavaroita naapureidemme kanssa kuin esimerkiksi ruotsalaiset. Jos verrataan saksalaisiin, on ero vielä paljon suurempi”, Koivunen-Vinkvist toteaa.
Tutkimustulosten mukaan suomalaiset jakavat mieluiten samassa naapurustossa asuvien kanssa kuntosalin (39 %), ulkogrillausalueen (33 %) ja pesutuvan (32 %).
Ruotsalaisista vain 25 % on halukkaita jakamaan kuntosalin tai ulkogrillausalueen naapureidensa kanssa ja pesutuvan vain 19 %. Esimerkiksi saksalaista vain 11 %:a kiinnostaa kuntosalin jakaminen, 19 %:a ulkogrillausalueen ja 9 %:a pesutuvan jakaminen.
TOP 10: Tilat ja tavarat, joita suomalaiset mieluiten jakavat naapureidensa kanssa
- vertailu ruotsalaisiin, virolaisiin ja saksalaisiin.
Kysymys: Mitä seuraavista vaihtoehdoista haluaisit jakaa naapurustossasi asuvien ihmisten kanssa?
| suomalaiset | ruotsalaiset | virolaiset | saksalaiset | |
| 1. Kuntosali | 39 % | 25 % | 22 % | 11 % |
| 2. Ulkogrillausalue | 33 % | 25 % | 29 % | 19 % |
| 3. Pesutupa | 32 % | 19 % | 5 % | 9 % |
| 4. Monitoimitila sosiaalista toimintaa varten (esim. yhdistyksen tilat, tapahtumatila) |
31 % | 26 % | 27 % | 13 % |
| 5. Työkalut | 30 % | 20 % | 27 % | 17 % |
| 6. Työpaja | 29 % | 17 % | 17 % | 12 % |
| 7. Harrastustila (esim. käsitöihin, virkistystoimintaan) |
24 % | 18 % | 16 % | 11 % |
| 8. Ulkotila (esim. pergola, kattopuutarha) | 22 % | 18 % | 37 % | 8 % |
| 9. Istutusalueet (esim. kasvihuone, puutarhat) | 21 % | 17 % | 24 % | 16 % |
| 10. Kylpylä / sauna | 18 % | 22 % | 20 % | 6 % |
Bonavan lähestymistapa on kokonaisvaltainen
”Onko osa suomalaisten onnellisuuden salaisuutta yhteisöllisyydessä ja halukkuudessa jakaa asioita”, Koivunen-Vinkvist pohtii. ”Meille asuntokehittäjänä se ainakin kertoo selvästi siitä, että Bonavan valitsema kokonaisvaltainen naapurustojen kehittäminen on oikea suunta. Luomme alueita, joissa naapurit voivat tavata toisiaan ja jotka tukevat kestävää elämäntapaa sekä kannustavat naapureita viettämään aikaa ja tekemään asioita yhdessä."
”Tavoitteenamme on kehittää mahdollisimman vihreää, kestävää ja yhteisöllistä ympäristöä”, Koivunen-Vinkvist sanoo. Hän kertoo esimerkin: Pasilan Postipuistoon valmistuneessa Postinkantajan kotikorttelissa on viherkattoinen noin 60-neliöinen korttelipaviljonki, jossa neljän taloyhtiön asukkaille tarjoutuu mahdollisuus yhteiseen olohuoneeseen avokeittiöineen ja kaksi erillistä saunatilaa. Tilasta on käynti lähes yhtä suurelle terassille, josta löytyy kesäkeittiö grilleineen. Asunto Oy Postinkantaja 4:ssä kestävää suunnittelua edustavat eri elämäntilanteita tukevat muuntopohjaiset Duo-kodit, joiden joustavat pohjaratkaisut sopivat esimerkiksi kahden sukupolven asumiseen. Duo-kodeissa voi yhdistää kaksi asuntoa yhdeksi kokonaisuudeksi ja myöhemmin jakaa ne kahdeksi pienemmäksi elämäntilanteiden muuttuessa.
Keittiö on edelleen suomalaisen kodin sydän
Kodin tyytyväisyystekijöitä selvitettiin kysymällä, mitä tekijöitä vastaajat pitivät tärkeinä, jotta voisivat pitää asunnosta ja tuntea olonsa kotoisaksi. Keittiö on edelleen suomalaisen kodin sydän – vastaajista 82 % mainitsi keittiön tärkeimpänä tyytyväisyyteen vaikuttavana asiana. Asunnon pohjaratkaisun nosti 80 % vastaajista ja kodin yhteiset tilat, kuten olohuoneen, mainitsi 79 %.
* * *
Asuntorakennuttaja Bonava teettämän Onnelliset naapurustot -tutkimuksen toteutti markkinatutkimustoimisto Nepa. Tutkimus toteutettiin Bonavan markkina-alueilla Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Saksassa, Virossa, Latviassa ja Venäjällä Pietarissa. Tulokset perustuvat kyselylomakkeeseen, joka täytettiin verkkopaneelin kautta ja johon vastasi 6 590 henkilöä, joista Suomessa 1 102 vastaajaa. Tiedot kerättiin joulukuun 2021 ja tammikuun 2022 välisenä aikana. Tutkimus tehtiin nyt kolmannen kerran. Edelliset tulokset ovat vuodelta 2019.
* * *
Bonava Suomi Oy on asuntokehittäjä, jonka toiminta kattaa kokonaisvaltaisen asuntorakennuttamisen ja -kehittämisen tontinhankinnasta hankekehitykseen, uusien kotien suunnitteluun, tuotantoon, markkinointiin, myyntiin ja asiakaspalveluun. Yrityksen asiakkaita ovat yksityiset kodinostajat ja sijoittajat. Suomessa Bonava toimii Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa.
Lue lisää Bonavasta yhtiönä
Lisätietoja Onnelliset naapurustot -tutkimuksen tuloksista ja haastattelupyynnöt: Bonava Suomi Oy, Leena Majamäki, viestintäpäällikkö p. 040 585 1585, viestinta@bonava.fi