Juhannuksen aika ja muutama viikko sen jälkeen on parasta saunavihtojen ja -vastojen tekoaikaa. Ajankohdalla on väliä, sillä ennen juhannusta koivunlehdet ovat liian pehmeitä ja loppukesästä ne irtoavat herkemmin. Muistathan, ettei koivunoksia saa taittaa metsistä ilman maanomistajan lupaa.
Saunavihdalla uskotaan olevan terveysvaikutuksia. Vihtomisen sanotaan parantavan ihon verenkiertoa, tuovan lämpöä kipeisiin kohtiin, poistavan stressiä ja rentouttavan. Koivunlehdissä oleva saponiini poistaa iholta likaa ja rasvaa miedon saippuan tavoin. Lehdissä on myös tuoksuvia, tulehduksia estäviä eteerisiä öljyjä.
Tee se itse. Näin onnistut.
- Saunavihdan tekoon on useita tapoja ja perinteitä. Parhaat syntyvät rauduskoivun lehvistä, koska ne ovat hieskoivua kestävämpiä ja karkeampia. Rauduskoivusta tehty vihta pysyy liotettunakin miellyttävän tuntuisena.
- Oksien on oltava nuoria ja taipuisia, eikä niissä saa olla koivun urpuja, joita myös norkoiksi kutsutaan. Kerää vihtaa varten keskenään samankokoisia oksia, ja asettele ne tuuheaksi kimpuksi. Poista harottavat oksat, samoin oksat ja lehdet vihdan tyvestä eli kädensijasta.
- Valmista vihdan sitomista varten panta hieskoivun tai pajun pitkästä, taipuisasta oksasta. Poista pantaoksasta lehdet sekä muut oksat, ja käännä oksaa kierroksille, koska se lisää taipuisuutta. Kierrä pantaoksa vihdan tyven ympärille muutaman kerran, ja pujottele loput oksasta pannan yli ja ali, jotta panta pysyy koossa.
- Liota vihtaa ennen käyttöä astiassa kylmässä vedessä. Toiset liottavat 15 minuuttia, toiset tunnin – tai jotakin siltä väliltä.
Vinkit on laatinut Bonavan laatu- ja ympäristövastaava Riikka Pitkälä.