Mitä rakennuksen hiilijalanjälki tarkoittaa?
Rakennuksen hiilijalanjälki kuvaa rakennuksen aiheuttamia ilmastovaikutuksia sen koko elinkaaren ajalta. Vaikka asumisen aikainen energiankulutus on tärkeä osa kokonaisuutta, merkittävin osa päästöistä syntyy jo ennen kuin rakennus valmistuu.
Päästöjä aiheutuu esimerkiksi rakennusmateriaalien valmistuksesta, kuljetuksista ja rakentamisesta. Myös rakennuksen käytön aikainen energiankulutus, korjaukset sekä rakennuksen elinkaaren loppuvaihe – purkaminen ja materiaalien kierrätys – otetaan huomioon hiilijalanjälkeä laskettaessa.
"Hiilijalanjälkilaskenta auttaa meitä tunnistamaan, missä päästöjä syntyy eniten ja missä voimme tehdä vaikuttavimmat ratkaisut. Näin pystymme kehittämään koteja, joiden ilmastovaikutukset ovat yhä pienemmät", sanoo Bonava Suomen vastuullisuus- ja kehityspäällikkö Antti Vartiainen.
Mistä rakennuksen hiilijalanjälki muodostuu?
Rakennuksen hiilijalanjälki koostuu useista rakennuksen elinkaaren vaiheista.
· Rakennusmateriaalit – esimerkiksi betonin, teräksen, lasin ja eristeiden valmistuksesta syntyvät päästöt. Vastaa 55 % kokonaispäästöistä.
· Kuljetukset ja rakentaminen – materiaalien kuljetukset sekä työmaan energiankulutus, koneet ja laitteet. Vastaa 20 % kokonaispäästöistä.
· Rakennuksen käyttö – energiankulutus sekä rakennuksen elinkaaren aikana tehtävät korjaukset. Vastaa 20 % kokonaispäästöistä.
· Elinkaaren loppu – rakennuksen purkaminen, materiaalien käsittely sekä kierrätys ja uudelleenkäyttö. Vastaa 5 % kokonaispäästöistä.
Suomessa rakennuksen hiilijalanjälkeä tarkastellaan laskennallisesti 50 vuoden ajalta. Vaikka rakennukset on suunniteltu kestämään tätä huomattavasti pidempään, yhtenäinen tarkastelujakso mahdollistaa eri rakennusten vertailun.
Miten Bonava pienentää rakennusten hiilijalanjälkeä?
Hiilijalanjälkeen voidaan vaikuttaa jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Bonavalla kehitämme ratkaisuja, joilla päästöjä voidaan vähentää koko rakennuksen elinkaaren aikana.
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tehokkaita suunnitteluratkaisuja, vähähiilisempien rakennusmateriaalien hyödyntämistä ja tuotteiden ympäristöselosteiden huomioimista materiaalivalinnoissa. Työmailla vähennämme energiankulutusta ja käytämme rakentamisen aikana vähäpäästöistä kaukolämpöä ja uusiutuvaa sähköä. Lisäksi panostamme energiatehokkuuteen ja tuemme vähäpäästöisempää asumista esimerkiksi A-energialuokan ratkaisuilla ja vettä säästävillä vesikalusteilla.
Hiilijalanjälkeä seurataan kahdella laskentatavalla
Bonavalla rakennusten hiilijalanjälkeä seurataan kahdella toisiaan täydentävällä laskentatavalla.
Kansallinen ilmastoselvitys perustuu Suomen lainsäädäntöön ja osoittaa, että rakennus täyttää viranomaisvaatimukset.
Lisäksi käytämme Bonava Building LCA -laskentaa, joka tukee konsernin omia ilmastotavoitteita ja perustuu Science Based Targets initiative (SBTi) -viitekehykseen. Sen avulla voimme tunnistaa tehokkaimmat keinot vähentää rakentamisen päästöjä pitkällä aikavälillä.
Koska laskentamenetelmät eroavat toisistaan esimerkiksi tarkastelujakson, elinkaaren vaiheiden ja laskentaperusteiden osalta, niiden tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Molempia kuitenkin tarvitaan: toinen täyttää viranomaisvaatimukset, toinen auttaa kehittämään rakentamista entistä vähähiilisemmäksi.
Mitä hiilijalanjälkiluku kertoo?
Suomessa eri rakennustyypeille on asetettu hiilijalanjäljen raja-arvot. Asuinkerrostaloille nykyinen raja-arvo on 16 kg CO₂e/m²/a, jossa päästöt suhteutetaan rakennuksen lämmitettyyn pinta-alaan ja laskennalliseen elinkaareen.
Bonavan rakentamissa kerrostalokohteissa hiilijalanjälki on aina tätä pienempi. Parhaissa kohteissamme olemme saavuttaneet noin 10 kg CO₂e/m²/a. Tulokseen vaikuttavat kuitenkin aina esimerkiksi rakennuksen koko, muoto, kerrosmäärä, materiaalivalinnat ja energiaratkaisut, joten jokainen kohde on yksilöllinen. Tavallisesti kohteidemme hiilijalanjälki on 11–14 kg CO₂e/m²/a, joten alitamme useissa kohteissa jo 2029 voimaan astuvan 12 kg CO₂e/m²/a raja-arvon.
Hiilijalanjälkilaskenta auttaa tekemään parempia valintoja
Meille hiilijalanjälkilaskenta on ennen kaikkea työkalu suunnittelun ja rakentamisen kehittämiseen. Sen avulla tunnistamme, missä rakennuksen elinkaaren vaiheissa päästöjä syntyy eniten ja missä voimme vaikuttaa niihin tehokkaimmin.
Kun mittaamme, seuraamme ja kehitämme rakentamista jatkuvasti, voimme suunnitella koteja ja asuinympäristöjä, joiden ilmastovaikutukset ovat aiempaa pienemmät – tinkimättä asumisen laadusta.
Bonavan tärkeimmät vaikuttamismahdollisuudet:
• fiksu suunnittelu
• vähähiilisemmät materiaalit
• energiatehokkaat ratkaisut
• työmaan päästöjen pienentäminen
