Active lifestyleamusement2apartment2Architecturearrow-downPage 1Group 3arrow22arrow2arrow2bike2blocks2bus2cafecalendar2check2close2collapse2CollapseCommon facilitiesGroup 2CloseGood SVG BlackOK SVG BlackPoor SVG BlackVery good SVG BlackVery poor SVG Blackamusement2Culture EntertainmentShapedocument2document_blankdoublearrowarrow2arrow2arrow22Eat Drinkemail2expand2external_link2Family friendlyfavourite2filter2Getting thereGreen solutionsgrocery_store2grocerystoreShapeHealthcareholiday_cottage2Shapehospital2house2pin_distanceicon-unit-v2like2list2Local servicesbonava logotype primarybonava logotype secondarybonava logotype_symbolMap-pinminus2minus2mobile2parkNature activitiesnature_trails2Neighbourhood storyclose - kopiaparking2pdf2plot2plus2Group 2external_link2preschool2restaurant2row_house2schools2Schoolssearch2semi_detached2settings2Shoppinglocal_services2Social lifestyleSpecial featuregymtapGroup 2tube2user2

Ratikka

Tampereen ratikka vie uuteen kotiin

Raitiotie tuo tamperelaisten elämään uusia ulottuvuuksia. Ratikalla pääsee tulevaisuudessa myös lähelle uusia Bonava-koteja, niin Kalevaan kuin Lielahteen.

Rakkaudesta ratikkaan

Pitkän linjan raitiotiemies, DI Antero Alku, on tutkinut joukkoliikenteen kehitystä 1980-luvun lopulta alkaen. Hän on ollut mukana ostamassa raitiovaunuja Suomeen, avustanut Helsingin raitiovaunuhankinnoissa sekä toiminut vuodesta 2010 asiantuntijana Tampereen raitiotie-hankkeessa.

Suomen Mr. Ratikka kulkisi aina raitiovaunulla, jos se olisi mahdollista. Alku onkin tyytyväinen kehitykseen, sillä Keski-Euroopassa raitioteitä ja kaupunkijunia rakennetaan nyt enemmän kuin pitkään aikaan. Puhutaan trendistä, buumista ja ratikan renessanssista.

siteassets/yleiset/blockit/naapurustoartikkelit/tampere/antero_alku.jpg

Antero Alku tiesi jo pikkupoikana, että ratikka sen olla pitää. Raitiotien renessanssi maailmalla ja suomalainen ratikkabuumi pistävät hymyilemään.

Ratikka tuo sykettä elämään

Perimmäinen syy buumiin löytyy kaupunkikeskustojen elvyttämisestä. Kun autoilu sai vallan Euroopassa 60-luvulla, keskustat alkoivat 80-luvulle tultaessa näivettyä. Kaupat siirtyivät kivijaloista kaupunkien laidoille ja keskustat hiljenivät vähitellen.

Koska keskustoista kadonnutta elämää haluttiin elvyttää, keinoksi keksittiin kävelykadut ja vanha kunnon raitiotie. Suunnitelma onnistui: autot katosivat, elämän syke palasi. 1980-luvun puolivälin jälkeen lähes sataan Euroopan kaupunkiin on rakennettu uusi raitiotie.

”Ihmiset arvostavat inhimillisen mittakaavan asuntorakentamista ja palveluiden helppoa saatavuutta. Ratikka sopii kaupunkiasumiseen, sillä se on hiljainen, mukava, luotettava, ympäristöystävällinen sekä turvallinen ja ennen kaikkea sympaattinen.”

siteassets/yleiset/blockit/naapurustoartikkelit/tampere/ratikassa_sisalla.jpg

”Ajattelin ajella eläkkeelle Tampereen raitiotien valmistuessa, mutta eihän sitä koskaan tiedä, mitä tapahtuu, jos Suomeen halutaan lisää ratikoita”, Antero Alku pohtii.

siteassets/yleiset/blockit/naapurustoartikkelit/tampere/raitiovaunuthervannanvaltavaylalla.jpg

Raitiovaunut Hervannan valtaväylällä.

Unelmista totta Tampereella

Vielä kymmenen vuotta sitten Alku ei olisi uskonut, että nykyinen kehitys olisi edes mahdollista. ”Tampereen raitiotiestä en uskaltanut uneksiakaan, mutta onhan tämä nyt unelmien täyttymys”.

Tampereelle raitiotie rakennetaan kahdessa osassa. Jo rakenteilla oleva ensimmäinen osa sisältää radat Pyynikintorilta itään Hervantajärvelle ja yliopistolliselle keskussairaalalle. Ratikka vie siis kätevästi myös Paletin ja Tiilikylän kotikorttelin uusiin Bonava-koteihin.

Tampereen raitiotien toinen osa sisältää läntisen radan Pyynikintorilta Lentävänniemeen. Tämän reitin varrella sijaitsee rakenteilla oleva Lielahden elämää sykkivä kotikortteli uusine Bonava-koteineen.

siteassets/yleiset/blockit/naapurustoartikkelit/tampere/raitiotien_havainnekuva_tuulensuu.jpg

Tampereen raitiolinjaston pituus on yhteensä 23 km. Liikennöinnin on määrä alkaa ensimmäisellä osalla vuonna 2021.

Kuvat: Matti Hietala ja Raitiotieallianssi/Viasys VDC