Rakkaudesta ratikkaan
Pitkän linjan raitiotiemies, DI Antero Alku, on tutkinut joukkoliikenteen kehitystä 1980-luvun lopulta alkaen. Hän on ollut mukana ostamassa raitiovaunuja Suomeen, avustanut Helsingin raitiovaunuhankinnoissa sekä toiminut vuodesta 2010 asiantuntijana Tampereen raitiotie-hankkeessa.
Suomen Mr. Ratikka kulkisi aina raitiovaunulla, jos se olisi mahdollista. Alku onkin tyytyväinen kehitykseen, sillä Keski-Euroopassa raitioteitä ja kaupunkijunia rakennetaan nyt enemmän kuin pitkään aikaan. Puhutaan trendistä, buumista ja ratikan renessanssista.
Antero Alku tiesi jo pikkupoikana, että ratikka sen olla pitää. Raitiotien renessanssi maailmalla ja suomalainen ratikkabuumi pistävät hymyilemään.
Ratikka tuo sykettä elämään
Perimmäinen syy buumiin löytyy kaupunkikeskustojen elvyttämisestä. Kun autoilu sai vallan Euroopassa 60-luvulla, keskustat alkoivat 80-luvulle tultaessa näivettyä. Kaupat siirtyivät kivijaloista kaupunkien laidoille ja keskustat hiljenivät vähitellen.
Koska keskustoista kadonnutta elämää haluttiin elvyttää, keinoksi keksittiin kävelykadut ja vanha kunnon raitiotie. Suunnitelma onnistui: autot katosivat, elämän syke palasi. 1980-luvun puolivälin jälkeen lähes sataan Euroopan kaupunkiin on rakennettu uusi raitiotie.
”Ihmiset arvostavat inhimillisen mittakaavan asuntorakentamista ja palveluiden helppoa saatavuutta. Ratikka sopii kaupunkiasumiseen, sillä se on hiljainen, mukava, luotettava, ympäristöystävällinen sekä turvallinen ja ennen kaikkea sympaattinen.”
”Ajattelin ajella eläkkeelle Tampereen raitiotien valmistuessa, mutta eihän sitä koskaan tiedä, mitä tapahtuu, jos Suomeen halutaan lisää ratikoita”, Antero Alku pohtii.
Raitiovaunut Hervannan valtaväylällä.
Unelmista totta Tampereella
Vielä kymmenen vuotta sitten Alku ei olisi uskonut, että nykyinen kehitys olisi edes mahdollista. ”Tampereen raitiotiestä en uskaltanut uneksiakaan, mutta onhan tämä nyt unelmien täyttymys”.
Tampereelle raitiotie rakennetaan kahdessa osassa. Ensimmäinen osa sisältää radat Pyynikintorilta itään Hervantajärvelle ja yliopistolliselle keskussairaalalle. Ratikka vie siis kätevästi myös Kalevan ja Hervannan uusiin Bonava-koteihin. Tampereen raitiotien toinen osa sisältää läntisen radan Pyynikintorilta Lentävänniemeen.
Tampereen raitiolinjaston pituus on yhteensä 23 km. Liikennöinnin on määrä alkaa ensimmäisellä osalla vuonna 2021.
Kuvat: Matti Hietala ja Raitiotieallianssi/Viasys VDC