Puutarhakaupungista elämää sykkiväksi Espoon sydämeksi
Tapiolan puutarhakaupungilla on pitkä ja kiehtova historia, joka juontaa juurensa 1950-luvulle saakka. Tuolloin sodanjälkeistä asuntopulaa helpottamaan ja englantilaisten puutarhakaupunkien innoittamana päätettiin perustaa uusi asuinalue, jonka lähtökohtana toimisi asukkaiden hyvinvointi ja luonnonmaisemaa mukaileva kaupunkisuunnittelu. Länsimetron ja keskustan remontoinnin myötä Tapiola on käynyt läpi melkoisen murroksen 2000-luvulla. Vanhoja puutarhakaupungin perinteitä on kuitenkin pyritty vaalimaan ja kunnioittamaan uudistusten tiimellyksessä.
Pala puutarhakaupungin historiaa
Steniuksen puutarha oli vuosikymmenten ajan osa tapiolalaista elämänmenoa. Puutarhan historia ulottuu vuoteen 1946, jolloin tontti Merituulentieltä hankittiin. Nykyään suojeltu hirsitalo sekä varastona toiminut navetta rakennettiin vuonna 1947. Kasvihuoneita alettiin louhia vuonna 1948 ja siitä lähtien puutarha toimi perheyrityksenä. Omistaja Pentti Stenius työskenteli puutarhalla vuodesta 1965 lähtien lähes joka päivä aina vuoteen 2017. Yhteensä lomaa vuosikymmenien saatossa tuli pidettyä korkeintaan kolme kuukautta.
Lähivuosina Steniuksen puutarhan paikalle kohoaa viehättävä Steniuksenkummun kotikortteli, joka tarjoaa huoletonta asumista luonnonläheisessä naapurustossa.
Perinteinen vanhan ajan puutarha
Kasvihuoneissa ja puutarhassa kasvoi ja vaihtoi omistajaa vuosittain noin 35 000-40 000 kasvia. Kaikki kasvit viljeltiin itse. Pentti Steniuksen oma suosikkikukka on vanhan ajan pelargoni mårbacka. Tavallista pelargonia merkittävästi voimakaskasvuisempi punainen, valkoinen tai vaaleanpunainen kukka oli myös asiakkaiden suosiossa. Stenius muistelee, että uskollisesta asiakaskunnasta monet hakivat puutarhalta nimenomaan vain mårbackaa. Muiksi suosikeikseen Stenius nimeää petunian ja ruusupelargonin.
Pentti Stenius kertoo, että ympäristön muutoksista huolimatta kauppa haluttiin pitää perinteisenä vanhan ajan puutarhana. Toisessa kasvihuoneessa viljeltiin pikkutaimia kuten petunioita, orvokkeja, kesäneilikoita ja daalioita. Toisessa taas pöydät notkuivat ruukkukasveja. Myös hääkukkia Steniuksen puutarhassa sidottiin paljon. Stenius kehuu työntekijöitään vuolaasti ja kertoo, että kimppujen sidonnassa puutarhan tytöt olivat niin lahjakkaita, että hän itse sai potkut leikkokukkapuolelta. Hurtti huumori onkin yksi syy Steniuksen suosioon asiakkaiden keskuudessa.
Kasvu ja kehitys tapiolalaisen silmin
Tapiolalaisena yrittäjänä Stenius on todistanut alueen kehitystä aitiopaikalta. Hän kertoo nähneensä ajan, jolloin Tapiolassa ei vielä ollut ainuttakaan asuinrakennusta. Tapiolan vanhaa puutarhakaupunkia Stenius muistelee lämmöllä ja mainitsee teiden välissä kasvavat puut ja vehreät metsät. Myös puutarhaa ympäröivä maisema on kokenut melkoisen muutoksen uuden rakentamisen myötä. Stenius kuitenkin uskoo yhä Tapiolan vetovoimaisuuteen hyvänä kotipaikkana. Lähivuosina puutarhan tontille nousee kaksi kotoisaa uudiskohdetta.
Pentti Stenius on jo reippaasti päälle eläkeiän, mutta eläkkeelle hän ei vielä aio. Hurmaava herrasmies kertoo pilke silmäkulmassa, että puutarhan toiminnan lopettamisen myötä hän jää nyt työttömäksi. Toivotamme Pentille kaikkea hyvää jatkoon.